Saviruukunsirpaleita Drepanonin niemellä

Drepanon niemen siirtokunta sijaitsi Alexandrian ja Rhodoksen keskivaiheilla. Egyptistä Konstantinopoliin vehnää kuljettavien alusten ensimmäinen pysähdyspaikka sijaitsi tässä alapuolellamme. Paikalla ei ollut satamaa vaan alukset ankkuroituivat. Paluulastina alukset kuljettivat niemeltä huokoista kiveä rakennustarkoituksiin Faraon Egyptiin. Kiven louhinta alkoi joskus hellenistisellä kaudella 310-30 BC ja jatkui vuosisatoja, palvellen Alexandrian valtavia rakennushankkeita.

Todetut ankkuripaikat ja suuret määrät amforan palasia, ( saviruukku, jossa kaksi kahvaa ja kapea kaula) jotka on tuotu Egyptistä ovat todisteena tämän siirtokunnan vahvoista yhteyksistä Egyptiin. Kristillisen alkuajan kirkolliset rakennukset niemellä puolestaan ovat saaneet vaikutuksia Konstantinopolista. Marmorikolonnit ja muut alueelta löytyneet marmoriesineet on tuotu Prokonessoksesta Marmaran mereltä.

Siirtokunta kukoisti Justinianus I (527-565 AD) ja hänen seuraajiensa aikakausilla. Nämä vauraat kauppayhteydet kuitenkin katkesivat äkillisesti 600-luvulla kun arabit valloittivat Egyptin. Kaupan hiipumisen myötä edellytykset elämälle katosivat ja Drepanonin niemi autioitui hiljalleen ennen 600-luvun puoliväliä. Arkeologiset kaivaukset niemellä alkoivat 1950-luvulla ja ovat paljastaneet mm. kolmen kirkon, roomalaisen kylpylän ym. rauniot. 


Pitää muistaa ettei Drepanonin siirtokunnasta ole mitään kirjoitettua faktaa, vaan kaikki perustuu vahvojen arkeologisten löydösten pohjalta tehtyhin päätelmiin


Todettakoon vielä, että arabit pyrkivät valloittamaan myös Kyproksen alkaen 648 AD ja tätä hyökkäilyä jatkui aina vuoteen 965, kun heidät lopulta nujerrettiin. Eli saaren puolustaminen arabeja vastaan kesti noin kymmenen sukupolven ajan.